Julkiset hankinnat luovat työtä

Suomessa tehdään vuosittain julkisia hankintoja noin 35 miljardin euron edestä. Jos jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa kuussa lisää kotimaisiin tavaroihin ja palveluihin tarkoittaisi se noin 10 000 työpaikkaa. 

Voikin perustellusti sanoa, että toisen palvelut ovat toisen työpaikka. Erityisen hyvin tämä lause toteutuu julkisissa hankinnoissa, silloin kun hankittu palvelu työllistää paikallisia yrittäjiä.

Hankintalaki mahdollistaa paikallisuuden ja vastuullisuuden huomioimisen hankinnoissa. Ketään ei saa suosia, mutta on arvovalinta painotetaanko kriteereissä hintaa vai laatua.

Laadullisten tekijöiden korostaminen on keskeisimpiä keinoja, joilla voidaan vaikuttaa siihen ettei valituksi tule aina suurin.

Esimerkiksi ruualle asetettava tuoreusvaatimus parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. Kaupunki voi käydä tiivistä vuoropuhelua paikallisten yritysten kanssa ja informoida tulevista hankinnoista. 

Paikallisuuden lisäksi huomionarvoista on sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Suomalaisen työn liiton tutkimuksen mukaan nämä kysymykset ovat tärkeämpiä kuntapäättäjille kuin yrityksille. 

Siksi juuri hankinnan tekijän on osattava ottaa kysymykset huomioon kriteereissä. Uutiset työoikeuksien loukkaamisesta esimerkiksi siivouspalveluita kunnille tarjoavissa yrityksissä kertovat karua kieltään, että asiaan ei ole kiinnitetty riittävää huomiota.

Antti Kettunen

Kuntavaaliehdokas (vas.)

Kerava

Julkaistu Keski-Uusimaassa 3.5.2021