Julkiset hankinnat luovat työtä

Suomessa tehdään vuosittain julkisia hankintoja noin 35 miljardin euron edestä. Jos jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa kuussa lisää kotimaisiin tavaroihin ja palveluihin tarkoittaisi se noin 10 000 työpaikkaa. 

Voikin perustellusti sanoa, että toisen palvelut ovat toisen työpaikka. Erityisen hyvin tämä lause toteutuu julkisissa hankinnoissa, silloin kun hankittu palvelu työllistää paikallisia yrittäjiä.

Hankintalaki mahdollistaa paikallisuuden ja vastuullisuuden huomioimisen hankinnoissa. Ketään ei saa suosia, mutta on arvovalinta painotetaanko kriteereissä hintaa vai laatua.

Laadullisten tekijöiden korostaminen on keskeisimpiä keinoja, joilla voidaan vaikuttaa siihen ettei valituksi tule aina suurin.

Esimerkiksi ruualle asetettava tuoreusvaatimus parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. Kaupunki voi käydä tiivistä vuoropuhelua paikallisten yritysten kanssa ja informoida tulevista hankinnoista. 

Paikallisuuden lisäksi huomionarvoista on sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Suomalaisen työn liiton tutkimuksen mukaan nämä kysymykset ovat tärkeämpiä kuntapäättäjille kuin yrityksille. 

Siksi juuri hankinnan tekijän on osattava ottaa kysymykset huomioon kriteereissä. Uutiset työoikeuksien loukkaamisesta esimerkiksi siivouspalveluita kunnille tarjoavissa yrityksissä kertovat karua kieltään, että asiaan ei ole kiinnitetty riittävää huomiota.

Antti Kettunen

Kuntavaaliehdokas (vas.)

Kerava

Julkaistu Keski-Uusimaassa 3.5.2021

Lähipalvelut ovat ilmastoteko

Kevään aikana ei ole voinut välttyä “autoilijoiden kurituksesta” huolestuneiden ihmisten hyvin organisoituneelta rummutukselta.

Ymmärrän täysin jokaista ihmistä, joka tarvitsee autoa työmatkoihin tai palveluihin liikkumisiin. Ilmastonmuutosta ei torjuta moralisoimalla, vaan muuttamalla rakenteita. Ilmastoystävälliset palvelut järjestetään kävelymatkan päässä ja mieluiten lähellä toisiaan.

Keravan pienehkö pinta-ala mahdollistaa monien palveluiden järjestämisen keskustassa siten, että muista kaupunginosista on niihin helppo pääsy. Autoilun varaan rakennettava kaupunkirakenne tekee kuitenkin monista ryhmistä riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi alaikäiset lapset ja ajokykynsä menettäneet vanhukset.

Mikäli kunto sallii, terveyskeskukseen on helppo mennä linja-autolla, mutta kun samalla reissulla haluaisi hoitaa muitakin asioita, muuttuu auto tai taksi kätevämmäksi. Tämän realiteetin valossa lähtisin miettimään, voisiko olla käyttäjä- ja ilmastoystävällisempää viedä palveluita lähellä käyttäjiä sijaitseviin tiloihin, joissa voisi olla sekä kaupallisia että julkisia palveluita.

Tiloihin voisi tilata esimerkiksi kirjaston kirjoja, postipaketteja ja ruokaa verkkokaupasta. Tiloissa voisi myös vierailla vaikkapa kerran viikossa terveydenhoitaja, seurakunnan työntekijä tai muu ammattilainen, jolle olisi kysyntää. Eri painotuksilla tiloiksi sopivat niin ostoskeskukset kuin julkiset tilatkin.

Antti Kettunen

Kuntavaaliehdokas (vas.)

Kerava

Julkaistu Keski-Uusimaassa 24.3.2021